Passiivinen pata

Törmäsin hiljattain Maku -lehden nettisivuilla erään reseptin tiedoissa passiiviseen valmistusaikaan. Eli siihen, miten paljon aikaa ruoka ottaa kypsymiseen niin, ettei kokkaajan panosta juurikaan tarvita. Miten nerokasta että se on kirjoitettu auki reseptiin!


Tässä piilee se ydin, miksi hyvän ruoan valmistaminen on oikeasti aika helppoa. Moni ahdistuu nykyajan suuntauksesta, jossa hehkutetaan paluuta ruoanlaiton perusytimeen; pitäisi mukamas tehdä ruokaa jostain ällöistä lihaklöntsistä, joiden kypsyminen kestää yli tunnin tai periaatteessa olla vankina omassa keittössään hellan ja perinnekeittokirjan välissä. 


En minäkään väännä viikottain useita työvälineitä ja puhdasta pöytätilaa vieviä ruokia kuten käsin tehtyä pastaa tai monivaiheisia ruokia, kuten kaalikääryleitä. Mutta oikeasti kun alkaa miettimään, on harvoja ruokia, jotka oikeasti vaativat tiukkaa keskittymistä ja tuntien uurastamista lieden äärellä.

Valurautapatasäilyy hyvin pidettynä sukupolvelta toiselle.
Anna sille rakkautta valmistamalla pitkään hautuvia liharuokia ja uunipatoja. 

Yksinkertaistettuna pataruoan valmistamiseen menee saman verran aikaa, kuin pastankin. Valmistumiseen vain menee pataruoassa esivalmistelujen lisäksi reilusti enemmän aikaa. 20 minuutissa pilkkoo ainekset sekä pastaan, että pataan. 


Passiivinen ruoanlaitto on sitä, että kun safka kypsyy, tehdään jotain muuta. Eli voi lukea hesaria, tehdä itselleen jalkahoidon ja manikyyrin, järjestellä tallentavan digiboksin sisältöä, stalkata mielenkiintoisia ihmisiä FB:ssä tai vaikkapa vaihtaa huoneen järjestystä. 


Yhtään minuuttia enempää ei ole hävitty vs. pastan tai muun nopean ruoan valmistamiseen verrattuna - nälkä vaan kasvaa mukavasti ja ruokaa odotellessa voi purkaa hermostuneisuutensa aktiivisiin ja elämänlaatua parantaviin puuhiin. 


Multitasking, baby!


Tässä resepti pataruoasta, joka sai alkunsa yksi talvi, kun mulla oli valurautapata, iso klöntsä kassleria ja vapaa lauantai. Kutsuin kaverit syömään. He lupasivat tulla, jos lähden luistelemaan päivällä, joten keksin tämän ruoan, koska sen pystyi aamiaisen jälkeen iskemään uuniin muhimaan sataan asteeseen. Pata oli valmista kun tultiin porukalla mun luokse siinä viiden hujakoilla. I give you: 


LUISTELUPOSSU!
Resepti on kirjoitettu niin, että sen voi valmistaa kotona ollessa, mutta jos lähdet kotoa, alenna lämpöä ekan tunnin ja bataattien lisäämisen jälkeen 100 asteeseen, ne muhiutuvat pataan sen kypsentyessä. Jos kuitenkin haluat bataattisi ehjinä, lisää ne pataan kun tulet kotiin, lisää pataan tarvittaessa nestettä, että bataatit peittyvät ja kypsennä vielä puolisen tuntia tai kunnes bataatit ovat kypsiä. 

1 kg porsaan lapaa tai kasseria

4 valkosipulin kynttä viipaloituina

1/2 dl lime pickle (säilyke, löytyy intialaisten currytahnojen läheltä)

1/2 sitruunan mehu

2 dl valkoviiniä

1 rkl suolaa

2 laakerin lehteä murskattuna kevyesti

4 pientä sipulia

1 ancho chile

200 g creamed coconut

8 dl vettä

8 mustapippuria

öljyä paistamiseen

suolaa

2 rkl hunajaa

1 kg bataattia kuutioituna

Leikkaa porsaanliha kuutioiksi ja laita muovipussiin. Lisää pussiin marinadin ainekset, sulje pussi ja sekoittele, jotta ainekset levittyvät tasaisesti. Anna marinoitua yön yli. (aktiivinen ruanlaitto 5 min., passiivinen ruoanlaitto 6-12h)

Kuutioi sipulit ja kuullota ne. Ruskista lihat padassa tilkassa öljyä, ruskista pienissä erissä, ettei pata jähdy liikaa. Kaada sekaan sipulit, marinadi sekä muut padan ainekset bataattia lukuunottamatta. Kiehauta. Tarkista suola ja siirrä uuniin hautumaan tunniksi 160 asteeseen. (aktiivinen ruoanlaitto 15 min., passiivinen ruoanlaitto 1h)

Lisää bataatit pataan, sekoita ja jatka hauduttamista vielä pari tuntia. (aktiivinen ruoanlaitto 30sek, passiivinen ruoanlaitto 2-4h)

Kun liha on pehmeää, pata on valmis. Tarjoa minttujogurtin ja lime picklen kera.


Aktiivista ruoanlaittoa 20min 30 sek., passiivista ruoanlaittoa 9-17h. Hätähousu voi toki jättää lihan marinoinnin väliin.