Viikonlopun urheilut & herkut

Vietin ystäväni Mikon kanssa viikonloppua perheemme mökillä Savitaipalella. Olimme ottaneet polkupyörät mukaamme, notta voisi lenkkiä heittää. Muut viikonlopun tavoitteet olivat nukkuminen, lepääminen, hyvä ruoka, viini ja tupakan tupruttelu. Lauantaina herättyämme vasta klo 17 uutisten jälkeen, ei ollut enää järkeä lähteä sotkemaan Lappeenrannan suuntaan vedylle, joten reissumme siirtyi sitten sunnuntaiksi.

Lauantai-iltana ei sitten 'aamiaisen' jälkeen ehtinyt kuin pikku sienireissulle ennen saunomista. Mukaan lähti Stinky Bamboo, joka koipensa nilkuttamisesta huolimatta veteli perässämme metsään kuin mikäkin Eräkoira. Mukaan metsästä tarttui mm. kantarelleja ja herkkutatteja.

tattis.

Stinky Bamboo bongaa seuraavat Boletus Deliciosot

Sunnuntaina laitettiin sitten oikein herätyskellot soimaan, koska vaikka mökille oltiin tultu nukkumaan, niin lauantain vastaisen yön 16h unet oli kyllä pikkasen yliveto. Pyöräilyreitti valittiin 60km mukaan, joka tuntui sopivata lenkiltä. Ajettiin Chrysleri tien haaraan ja noustiin pyörille. Mun pyöräkunto on työntäyteisen kesän jälkeen aika surkee, mutta kun kaveri oli messissä, purin vaan hammasta ja pyöräilin kiltisti perässä. Reitti oli mitä mahtavin; sopivasti ylä- ja alamäkiä ja liikennettä aika kevyesti. Maisemat vaihtelivat männiköistä peltoaukeisiin ja väliin mahtui mm. Taipalsaaren söpö kylä ja Saimaan ylittävät pikkusillat. Lappeenrantaan saapuessa alkaa mahtava Taipalsaarentien sivua kulkeva pyörätiesuora, jossa on väliin rankkojakin ylämäkiä ja tiukkoja alikulkukoukkauksia.

Näytä suurempi kartta

Lappeenrannassa suuntasimme suoraan torille, Vedylle ja Atomille tietenkin! Lappeenrannassa sunnuntaina vierailevalle tiedoksi, että torin lihispaikat sulkevat yleensä sunnuntaisin klo 14, mutta Kauppahallia lähimpänä olevassa kojussa oltiin kuitenkin vahvasti auki ja saimme herkkumme jonotettuamme aikamme hihittelevien ranskalaisturistien takana.

Happy cycler.

Mä haluun keramiikkakurssille, että voin tehdä äipälle joululahjaks tällaset keraamiset lihisständit!! Kuin hienoi!

Meikä otti tietenkin Atomin kaikilla mausteilla, Mikolle tilattiin Vety. Vetyyn tulee kinkku ja muna, atomiin vain jompakumpa ja omani otan aina munalla. Lappeenrannassa kaikkiin mausteisiin sisältyy myös voita, mutta mulle yllätyksenä tuli se, että mun Atomiin laitettiin myös valkosipulimajoneesia, joka on mun mielestä kyllä ehdoton no-no. Joten Atomiensikertalaiset, olkaahan tarkkoina kaikkien mausteiden kera! Voista en kuitenkaan kieltäytyisi, se kuuluu Itä-Suomen ruokakulttuuriin. -Lappeenrannasta kotoisin ollut mummoni syötti minulle vanhempieni kauhuksi lusikalla voita ollessani vauva.

Lihisten jälkeen treffattiin veljeni Oskar, joka vei meidät jätskille satamaan. Sain purnukan pakurikääpää, josta aion valmistaa jääteetä piakkoin. Varsinkin mua kiinnostaa, onko siitä krapulalääkkeeksi tulevan viikonlopun rientojen jälkimainikeihin.

Festariraportti : Lawatanssit 2011

Meikä oli Lawatansseissa viikonlopun. Maakuntamatkailu ja tamppaaminen avartaa. Tässä reissun satoa.

Bändien backstagen ja majoitusalueen coolein poke.

Yksi työtehtävistäni Lawatansseissa oli tehdä kyltti. Ai ko tuli hiano ja viesti menee salee perille. 

Joku urpo teini oli vääntänyt mun konepeltikoristeen yöllä vinoon. Onneksi Jonne osasi suoristaa sen. 

Täältä ostin laadukkaat ja edulliset nektariinit. Kauppa sijaitsee Mäntyharjulla. 

B&B Pinuksen vieraskoira.

Vuokrasimme Pinuksen mahtavan puusaunan tunniksi. 

Aitoon saunomiseen kuuluu lotrausvesi. 

Me luikittiin salaa radan yli uimaan. 

Superaskartelija Jonnan ulkpukkakoru. 

Pinelin meikkipöytä. Kelpaa tytöille. 

Puu-uunipizzaa festareilla.

Festaribaari rakennettu paikalla kaadetuista puista. 

Soijapoloinen. Roihuvuoren KotiLiuskeen pohja kalpenee tän rinnalla. 

Kantajille apetta. 

Kumijalalla koreasti!

Tarvitsin auton, ensisijaisesti töihin, jotta pystyisin keitraamaan, käymään tukussa ja ajamaan asiakkaalta toiselle sekä kuvausmatkoille. Freeancerinä on tuntunut tyhmältä vuokrata auto kolmen neljän tunnin duunijuttua varten, joten laskin itselleni budjetin, hain pankista autolainaa ja aloin katselemaan millaisia autoja oli tarjolla. Tietenkin halusin auton, jolla voi myös lähteä sieneen, kirppareille, festareille ja muille maille seikkailuun, mutta yritin olla järkevä ja miettiä ensisijaisesti duunia, kulutusta, järkeä ja käytännöllisyyttä. 

Muutama viikko sitten lähdin ensimmäistä kertaa eläissäni koeajolle. Pikkupaku, jonka olin bongannut www.nettiauto.com -sivuilta oli livenä ruosteinen rusina, mutta kaupan pihalta löysin varsinaisen tyylikärryn, Chrysler Voyagerin vuosimallia 1994. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ajoimme auton kanssa pienen kierroksen Järvenpään Temalin alueen ympäri ja erosimme pariksi viikoksi, jonka aikana kiertelin ahkerasti autoliikkeitä ja roikuin netissä autoilmoituksia vertaillen. 

Chrystler Voyager <3 

Opin tämän kahden viikon aikana ainakin sen, että auton etsimisestä ei kannata kertoa kuin yhdelle ihmiselle. Kerroin siis kaikille etsiväni autoa, jolloin tietenkin sain about sata neuvoa siitä, mitä auton suhteen pitäisi tehdä. Olispa neuvot yhtä ehdottomia, kun suunnittelee lomaa:

Autoni sai viikonloppuna PikiSertifikaatin

"Ei sun kannata Pariisiin lentää, se tulee vaan tosi kalliiksi se loma ja siitä on netissäkin keskustelupalstoilla kirjoiteltu ettei ole hyvä kohde. Jos olet järkevä, ostat koko perheelle Siljan risteilyn Latviaan. Mä voin vaikka tulla sivusta katsomaan ku tilaat ne liput."

Ehkä siksikin päätin taas kerran luottaa intuitiooni ja yhden luotetun ystäväni mielipiteeseen ja mennä ostin sen Chryslerin. Kyl me siskon kanssa potkittiin ne renkaat läpi ja kokeiltiin että vaihteet, valot ja jarrut toimii. Bensasyöppö se on, mutta enpä muista miloin olisin niin mukavan tuntuisella autolla kruisaillut. Siinä on tilaa, se on siistissä kunnossa että kehtaa asiakkaan pihaankin ajaa, lisäksi se on ihan minun näköinenkin! 

Kaaralta puuttuu enää nimi, mutta annan sen päätöksen kypsyä rauhassa. Sillä välin pois alta kävyt ja oravat, täältä tullaan!