Tarvitsin auton, ensisijaisesti töihin, jotta pystyisin keitraamaan, käymään tukussa ja ajamaan asiakkaalta toiselle sekä kuvausmatkoille. Freeancerinä on tuntunut tyhmältä vuokrata auto kolmen neljän tunnin duunijuttua varten, joten laskin itselleni budjetin, hain pankista autolainaa ja aloin katselemaan millaisia autoja oli tarjolla. Tietenkin halusin auton, jolla voi myös lähteä sieneen, kirppareille, festareille ja muille maille seikkailuun, mutta yritin olla järkevä ja miettiä ensisijaisesti duunia, kulutusta, järkeä ja käytännöllisyyttä.
Muutama viikko sitten lähdin ensimmäistä kertaa eläissäni koeajolle. Pikkupaku, jonka olin bongannut www.nettiauto.com -sivuilta oli livenä ruosteinen rusina, mutta kaupan pihalta löysin varsinaisen tyylikärryn, Chrysler Voyagerin vuosimallia 1994. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Ajoimme auton kanssa pienen kierroksen Järvenpään Temalin alueen ympäri ja erosimme pariksi viikoksi, jonka aikana kiertelin ahkerasti autoliikkeitä ja roikuin netissä autoilmoituksia vertaillen.
 |
| Chrystler Voyager <3 |
Opin tämän kahden viikon aikana ainakin sen, että auton etsimisestä ei kannata kertoa kuin yhdelle ihmiselle. Kerroin siis kaikille etsiväni autoa, jolloin tietenkin sain about sata neuvoa siitä, mitä auton suhteen pitäisi tehdä. Olispa neuvot yhtä ehdottomia, kun suunnittelee lomaa:
 |
| Autoni sai viikonloppuna PikiSertifikaatin |
"Ei sun kannata Pariisiin lentää, se tulee vaan tosi kalliiksi se loma ja siitä on netissäkin keskustelupalstoilla kirjoiteltu ettei ole hyvä kohde. Jos olet järkevä, ostat koko perheelle Siljan risteilyn Latviaan. Mä voin vaikka tulla sivusta katsomaan ku tilaat ne liput."
Ehkä siksikin päätin taas kerran luottaa intuitiooni ja yhden luotetun ystäväni mielipiteeseen ja mennä ostin sen Chryslerin. Kyl me siskon kanssa potkittiin ne renkaat läpi ja kokeiltiin että vaihteet, valot ja jarrut toimii. Bensasyöppö se on, mutta enpä muista miloin olisin niin mukavan tuntuisella autolla kruisaillut. Siinä on tilaa, se on siistissä kunnossa että kehtaa asiakkaan pihaankin ajaa, lisäksi se on ihan minun näköinenkin!
Kaaralta puuttuu enää nimi, mutta annan sen päätöksen kypsyä rauhassa. Sillä välin pois alta kävyt ja oravat, täältä tullaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti